Maaliskuun alussa saimme VAAOlle suruviestin, hyvinvointivalmentajamme Heikki Harju oli menehtynyt äkillisesti. Tieto järkytti syvästi oppimisyhteisöä, sillä Heikki omassa tehtävässään oli koko VAAOn Hyvis.
Olimme syksyllä 2023 tilanteessa, jossa arkipäivien levottomuus oli kasvanut ja yhteisöllisyys yskähteli. Mietimme VAAOlla, miten saisimme ylläpidettyä lämpimän ja välittävän ilmapiirin, josta VAAO on aina ollut tunnettu. Punnitsimme eri vaihtoehtoja ja totesimme, että nuoret kaipaavat tulla nähdyksi ja kuulluksi – aidosti.
Ryhdyimme suunnittelemaan asiaa ja haimme uudelle lähestymistavalle tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kehityshankkeen muodossa. Heti vuoden 2024 alussa saatiinkin käynnistettyä Yhdessä -hanke, jonka painotuksena on opiskelijakunnan osallistaminen ja opiskelijakunta- ja tutortoiminnan kehittäminen ja sitä kautta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen veturiksi ja keulakuvaksi haettiin hyvinvointivalmentajaa, Hyvistä ja sitä kautta Heikki Harju tuli meille töihin.
Heikin kättenjälki ja yhteistyö yhteisöllisen opiskeluhuollon kanssa alkoi näkyä nopeasti, tilanteet alkoivat rauhoittua ja ilmapiiriin tuli muutosta. Heikki piti erittäin tärkeänä luottamuksen rakentamista ja arvostavaa, aidosti läsnäolevaa kohtaamista ilman kiirettä. Opiskelijat pitivät Heikistä ja hänen työskentelytavastaan todella paljon.
Heikki arvosti myös kaikkien VAAOlaisten tekemää työtä ja huomioi opettajien oppimistavoitteisiin sidotun ja aikataulutetun työn. Siitä syystä hänen roolinsa ja jatkuva läsnäolonsa sekä aikatauluttamaton lähityö nuorten kanssa ilman opetusvelvollisuutta oli tärkeää.
Hyviksen työssä jalkautuminen opiskelijoiden keskuuteen sekä opiskelijoiden haasteiden ennaltaehkäisy olivat avainasemassa. Hyviksen tehtävänä oli tarjota nuorille paineettomia kohtaamisia aikuisten kanssa. Juttutuokioita ilman ennalta määrättyä aihetta tai tavoitetta. Hyvis teki työtä myös yhteisöllisyyden eteen, kävi juttelemassa kaikissa ringeissä ja näytti mallia, kutsui mukaan pelihetkiin tai muuhun yhdessä tekemiseen.
Hyvinvointivalmentajan nimike oli myös pitkän pohdinnan tulos. Kun VAAOn käytävillä kaikui ”Hyvis!” – tiesimme onnistuneemme. Hyviksestä paistoi positiivisuus ja Heikki ensimmäisenä VAAOn Hyviksenä oli vertansa vailla. Hän jätti lähtemättömät muistijäljet. Luottamus, ystävällisyys ja positiivisuus olisivat varmasti tärkeimmät arvot, jotka opiskelijat nostaisivat Heikistä. Heikki oli tsemppaaja, motivaattori ja tuki. Hän oli ammattitaitoinen työyhteisön jäsen ja joukkuepelaaja.
Heikki kertoi myös tilanteista työn ulkopuolella, joista hän ilahtui. Bensapumpulle saattoi samaan aikaan kaartaa musta bemari, josta avattiin ikkunat ja huudettiin ”Hyvis! Mitä sä täällä teet? Lähe meiän kanssa!”
Jäämme kaikki kaipaamaan Heikkiä ja otamme osaa läheisten suruun.
Heikistä jäi lämmin tunne.
