Onpahan ollut aikamoinen kevät! Tämä aika on ollut meille kaikille monella tapaa haastava, joten on luonnollista, että sitä se on ollut myös aikuisuuden kynnyksellä oleville opiskelijoille. Yhtäkkiä heidän on tarvinnut ottaa vastuu kevään opinnoista itsenäisesti etänä sekä omasta arki- ja opiskelurytmistään. On aivan eri asia, kun rytmi on luotu valmiiksi; kahdeksaksi kouluun, koulupäivä on rytmitetty ruokailuineen ja neljältä kotiin. Koulumatkoilla tulee automaattisesti raitista ilmaa ja edes jonkin verran liikuntaa. Illalla mahdollisesti kotitehtäviä. Nyt nämä kaikki tarvitsi huomioida ja aikatauluttaa itse.
Opettajilla on ollut täysi työ muutenkin kiireisen kevään keskellä saattaa kaikki opiskelumateriaali etänä suoritettavaan muotoon. On jouduttu astumaan ehkä epämukavuusalueelle ja nopealla aikataululla ottamaan haltuun uusia ohjelmia sekä tapoja opettaa. On käytetty luovuutta ja pohdittu erilaisia keinoja mm. näyttöjen vastaanottamiseen.
Näissä ja monissa muissa askarruttavissa asioissa me ohjaajat, Varikko-tiimi, olemme pyrkineet olemaan opiskelijoiden sekä opettajien tukena. Jokaiseen opiskelijaan on oltu etäopiskelujakson aikana yhteydessä vähintään kahdesti, toisiin jopa päivittäin. Heidän kuulumisistaan on oltu aidon kiinnostuneita – on tentattu tehtävien edistymisistä ja tiedusteltu onko haasteita jossain. Toisilla kaikki on sujunut hyvin ja opinnot edenneet entiseen malliin tai he ovat olleet koso:ssa, jolloin etäopiskelun haasteet ei ole koskettaneet. Toisia on herätelty aamulla tunnille, toisia kannustettu niissä ei-niin-kiinnostavissa tehtävissä ja oltu etätunneilla mukana, jopa äidillisellä, mutta jämäkänturvallisella aikuisen otteella.
Suurin osa opiskelijoista on kokenut yhteydenotot positiivisesti, että heistä välitetään. On huomattu, että varsinkin tällaisena aikana tarvitaan säännöllistä yhteydenpitoa, tukea ja kannustusta, mutta myös ne selkeät rajat. Opettajat ovat voineet hyödyntää meitä ohjaajia etätunneilla, tukea enemmän tarvitsevien opiskelijoiden apuna, jotta oppitunti sujuisi jouhevammin. Olemme ollut apuna ”kadonneiden” opiskelijoiden tavoittelemisessa, rästien selvittelyssä sekä motivaation ylläpitämisessä.
Yhteydenpitoon ja ohjaamiseen on pääsääntöisesti käytetty nuorille tuttua ja turvallista WhatsAppia, mutta Teams-ohjauksia sekä puhelinkeskustelujakin on käyty. Lähipaja on toiminut huhtikuun lopusta asti oppilaitoksen tiloissa. Halukkaat ovat päässeet lähipajaan tekemään tehtäviä ohjatusti erityisopen ja ohjaajien kanssa. Joitakin opiskelijoita on myös kannustettu opettajan, omaohjaajan tai ohjaajien toimesta pajaan osallistumaan, jos kotona tekeminen on ollut haastavaa.
Haasteitakin on kohdattu. Kaikkia opiskelijoita ei ole tavoitettu yrityksistä huolimatta. Tällöin asia on tietysti siirretty eteenpäin opiskelijahuoltoon, jottei kukaan jäisi hukkateille. Kaikilla opiskelijoilla ei ole saatu säilytettyä opiskelumotivaatiota ja osan mielestä heillä alkoi loma, kun koulu koronaepidemian vuoksi sulkeutui.
Haasteellisesta keväästä huolimatta, olemme tulleet voittajina maaliin. Voimme hyvillä mielin todeta, että hienosti tästä on selvitty. Olemme saaneet iloita opiskelijoiden kanssa valmiiksi saaduista yksittäisistä tehtävistä, kursseista sekä loppuun saatetuista opinnoista. Kukaan ei kuitenkaan olisi pystynyt siihen yksin vaan onneksi täällä VAAOlla on mahtava joukko toisiaan tukevia kollegoita. Välittävä VAAO ei ole klisee vaan täyttä totta!
-Varikko-tiimiläiset Jenni, Laura ja Saara
