Sanasto

Saatat joskus joutua tilanteeseen, jossa sinun pitää selittää vaikka työpaikkaohjaajallesi, mitä joku opintoihin liittyvä termi tarkoittaa. Olemme koonneet sanastoa tänne. Jos olet sitä mieltä, että täältä puuttuu jotain tärkeää, kerro se opettajallesi, niin hän vie viestiä eteenpäin.

Ammatillinen perustutkinto

Ammatillinen perustutkinto koostuu tutkinnon osista ja on laajuudeltaan 180 osaamispistettä. Perustutkinnon suorittaneella on työelämän edellyttämät perusvalmiudet sekä jatko-opintokelpoisuus.

Kaksoistutkinto

Opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon. Opintojen laajuus on 180 osaamispistettä, joista lukio-opintojen määrä vaihtelee opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Tutkinnon suorittaja opiskelee ammatilliseen perustutkintoon vaadittavat opinnot ja lukio-opintoja vähintään neljässä aineessa sekä ylioppilastutkinnon. Ylioppilaskirjoitusaineita ovat äidinkieli, englanti ja lyhyt matematiikka ja ruotsi/ yhteiskuntaoppi/ psykologia. Tavoitteena on, että opiskeluaika on 3 vuotta. Tämä edellyttää työssäoppimista kesäloman aikana.

Suoritettuaan vaaditut opinnot opiskelija saa ammatillisen tutkintotodistuksen, todistuksen suoritetuista lukio-opinnoista sekä ylioppilastutkintotodistuksen hyväksytysti suoritetuista ylioppilaskirjoituksista. Kaksoistutkinnosta ei saa lukion päättötodistusta. Lukio-opinnot voi täydentää koko lukion oppimääräksi ammatillisen perustutkinnon jälkeen esimerkiksi siirtymällä neljänneksi vuodeksi lukioon.

Ammattitutkinto

Ammattitutkinnon opiskelija saa työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on perustutkintoa syvällisempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin.

Erikoisammattitutkinto

Erikoisammattitutkinnon opiskelija saa työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattitaitoa, joka on ammattitutkintoa syvällisempää ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.

Näyttö

Työelämän kanssa yhteistyössä suunniteltu ja toteutettu ajanjakso tai tilanne, jonka aikana opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen. Näytöt toteutetaan yleensä työssäoppimisen aikana.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opiskelijalla voi olla oppilaitoksen ulkopuolella hankittua osaamista, kuten aiempia opintoja tai työkokemusta. Tämän osaamisen tunnustamisella voidaan vähentää päällekkäisiä opintoja ja lyhentää opiskeluaikaa. Hae osaamisen tunnustamista oman opinto-ohjaajasi kautta. Osaaminen voidaan arvioida myös näytöillä. Hakemus tehdään ennen tutkinnon osan alkamista.

Etäopiskelu

Opiskelumuoto, jossa opiskelija itsenäisesti opiskelee opettajan ohjeiden mukaan tiettyä aineistoa esimerkiksi kotona tai verkko-opiskeluna. Tarvittaessa opiskelija saa ohjausta opettajalta. Etäopiskelu voi tapahtua myös ryhmässä.

Koulutussopimus

Koulutussopimuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta. Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja solmivat sopimuksen, ja se annetaan tiedoksi opiskelijalle. Sopimus tehdään kirjallisesti jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti tutkinnon osa tai sitä pienempi kokonaisuus kerrallaan. Koulutussopimuksessa opiskelija on oikeutettu opintotukeen, koulumatkakorvaukseen ja koulutuksen järjestäjän tarjoamaan maksuttomaan ateriaan.

Oppisopimus

Oppisopimuksessa opiskelija on päätoiminen työntekijä määräaikaisessa työsuhteessa ja saa palkkaa. Työaika on keskimäärin vähintään 25 h/vko. Lisäksi opiskelija voi hankkia osaamista muissa oppimisympäristöissä, kuten oppilaitoksessa. Oppisopimus sovitaan työnantajan ja koulutuksen järjestäjän kesken. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, jos koulutuksesta aiheutuu työnantajalle kustannuksia. Oppisopimus voidaan laatia koko tutkinnosta, tutkinnon osasta tai sitä pienemmästä kokonaisuudesta.

HOKS

Jokaiselle opiskelijalle laadittava lainsäädännön mukainen henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma. HOKSiin kirjataan mm. aiemmin suoritetut opinnot, muu osaaminen (esim. työkokemus), opiskelijan tavoitteet, suoritettavat opinnot, opintojen suoritustavat, valinnaiset tutkinnon osat, työpaikalla tapahtuva oppiminen ja näytöt

OSP

Osaamispiste. Osaamispisteitä kertyy, kun niitä vastaava osaaminen on osoitettu. Perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp).

Ohjaus ja erityinen tuki

Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), johon kirjataan osaamisen hankkimisen ajoitus ja tavat, tarvittava ohjaus ja tuki sekä opiskelijan henkilökohtainen urasuunnitelma.

Lukuvuosi

Syyslukukausi ja kevätlukukausi muodostavat lukuvuoden. Työpäiviä lukuvuodessa on 190.

Opetussuunnitelma

Jokaisella perustutkinnolla on opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnallisiin määräyksiin.

Osaamisala (koulutusohjelma)

Osaamisala (koulutusohjelma) on tutkinnon osa-alue, jolla opiskelija suuntautuu ammattiin.

Tutkinnon osa

Tutkinnot on jaoteltu tutkinnon osiin.

Vapaasti valittavat tutkinnon osat

Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voivat olla:

  • ammatillisia tutkinnon osia
  • paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia
  • yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintojajatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja
  • työkokemuksen kautta hankittuun osaamisen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia

Vapaasti valittavia opintoja järjestetään myös yhteisen tarjottimen kautta. Koulutustarjonta ja ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan Wilmassa.

WILMA

Wilman kautta opiskelija näkee opintoihinsa liittyvät asiat javoi olla yhteydessä koulun henkilökuntaan.