Lähihoitaja

Koulutuksen tavoite

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaminen antaa valmiudet työskennellä lähihoitajana hoidon, huolenpidon, kuntoutuksen ja kasvatuksen perustehtävissä. Lähihoitaja voi työskennellä kotimaassa tai ulkomailla esimerkiksi kodeissa, sairaaloissa, lasten päivähoidossa, hoitolaitoksissa, vastaanotoilla, lääkäriasemilla, sairaankuljetuksessa, erilaisissa palveluyksiköissä, liikkeissä, teollisuudessa, yrityksissä ja myös ammatinharjoittajana ja yrittäjänä. Ammattitaitoinen lähihoitaja on aidosti kiinnostunut ihmisten hyvinvoinnista. Hänellä on kyky lähestyä ja koskettaa toista ihmistä.  Hän on asiakaslähtöinen, yhteistyötaitoinen asiakaspalvelija.

Jatko-opintomahdollisuudet

Koulutuksen sisältö

VAAOssa lähihoitajaksi opiskeleva voi suuntautua seuraaville osaamisaloille: Lasten ja nuorten kasvatus ja hoito, Sairaanhoito ja huolenpito, Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen tukeminen. Tutkintoon kuuluva työpaikalla oppiminen tehdään koulutussopimuksella tai oppisopimuksella alan yrityksissä.

Tutkinnon muodostuminen

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto e-perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäys asetukseen (699/2017):
12 a § Valintapisteet pääsy- ja soveltuvuuskokeesta erityisiä turvallisuusvaatimuksia sisältävään tutkintoon tai osaamisalaan

Terveydentilavaatimukset ja muut edellytykset

Sosiaali- ja terveysalalla työskenteleminen vaatii työntekijältä hyviä sosiaalisia taitoja, tarkkuutta, joustavuutta ja tavoitteellisuutta. Vaativan koulutuksen läpäisemisessä auttaa vahva motivaatio ja kyky päämää­rätietoiseen työskentelyyn. Erityistaidot (mm. musiikki, taide ja liikunta) auttavat valmistumisen jälkeen työllistymään mahdollisimman hyvin itselle sopivaan toimintaympäristöön.

Jo uranvalinta- ja koulutusvaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.

Jos opiskelija menee työharjoitteluun sellaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteeseen, jossa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita, hänellä tulee tartuntatautilain pykälän 48 mukaan olla

• rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
• rokotus influenssaa vastaan
• rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän menee toimipisteeseen, jossa hoidetaan jatkuvasti alle 12 kuukauden ikäisiä.

Opetushallituksen määräys 38/011/2011 23.12.2011
Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa ((1032/2011, muutettu 799/2014) ) määritellyissä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnoissa opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne.

Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla

• sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus
• sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen
• veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista
• päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus.