Lähihoitaja

Työtehtäviä, joissa tutkinnon suorittanut voi toimia

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittanut voi työskennellä erilaisissa hoidon ja huolenpidon, vanhus- ja vammaispalvelujen, mielenterveys- ja päihdetyön, kotihoidon, varhaiskasvatuksen, lastensuojelun, lapsiperheiden sekä erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon avohoidon sekä laitoshoidon työtehtävissä.

Työpaikkoja voi olla perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa mm. vuodeosastoilla, poliklinikoilla, suunhoidossa, perustason ensihoidossa, perioperatiivisessa yksikössä, saattohoidossa, kotihoidossa tai kotisairaalassa.

Työpaikat voivat olla julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla. Tutkinnon suorittanut voi toimia myös yrittäjänä, mm. jalkojenhoitotyössä. Perustason ensihoidon osaamisalan suorittanut perustason ensihoitaja voi suuntautua hyvin monipuolisesti työelämään muillekin kuin vain ensihoidon ja akuuttihoidon tehtäviin, ei kuitenkaan varhaiskasvatuksen tehtäviin.

Jatko-opintomahdollisuudet

Koulutuksen sisältö

VAAOssa lähihoitajaksi opiskeleva voi suuntautua seuraaville osaamisaloille: Lasten ja nuorten kasvatus ja hoito, Sairaanhoito ja huolenpito, Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen tukeminen. Tutkintoon kuuluva työpaikalla oppiminen tehdään koulutussopimuksella tai oppisopimuksella alan yrityksissä.

Tutkinnon muodostuminen

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto e-perusteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäys asetukseen (699/2017):
12 a § Valintapisteet pääsy- ja soveltuvuuskokeesta erityisiä turvallisuusvaatimuksia sisältävään tutkintoon tai osaamisalaan

Opiskelijavalinnat jatkuvassa haussa

Terveydentilavaatimukset ja muut edellytykset

Sosiaali- ja terveysalalla työskenteleminen vaatii työntekijältä hyviä sosiaalisia taitoja, tarkkuutta, joustavuutta ja tavoitteellisuutta. Vaativan koulutuksen läpäisemisessä auttaa vahva motivaatio ja kyky päämää­rätietoiseen työskentelyyn. Erityistaidot (mm. musiikki, taide ja liikunta) auttavat valmistumisen jälkeen työllistymään mahdollisimman hyvin itselle sopivaan toimintaympäristöön.

Jo uranvalinta- ja koulutusvaiheessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.

Jos opiskelija menee työharjoitteluun sellaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteeseen, jossa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita, hänellä tulee tartuntatautilain pykälän 48 mukaan olla

• rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
• rokotus influenssaa vastaan
• rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän menee toimipisteeseen, jossa hoidetaan jatkuvasti alle 12 kuukauden ikäisiä.

Opetushallitus on muuttanut määräystä tutkintokohtaisista terveydentilamääräyksistä ammatillisessa koulutuksessa (OPH-5-2018) poistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon tutkinnoista kohta ”veriteitse tarttuva sairaus, joka saattaa rajoittaa koulutukseen liittyvissä käytännön tehtävissä toimimista”. Muutettu määräys tulee voimaan 1.10.2019.

Opiskelijaksi hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa sitä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä koulutukseen liittyviin käytännön tehtäviin oppilaitoksessa, työpaikalla tai muussa oppimisympäristössä, jos lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) 81 §:ssä tarkoitettuihin tutkintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa.
Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne.
Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla:

• ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus tai muu psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä rajoittava sairaus, joka estää koulutukseen liittyvissä käytännön tehtävissä toimimisen
• tuki- ja liikuntaelimistön sairaus, vamma tai muu fyysistä terveyttä ja toimintakykyä rajoittava sairaus, joka estää koulutukseen liittyvissä käytännön tehtävissä toimimisen
• toimintakykyä rajoittava ihon sairaus kuten krooninen ihottuma, joka estää koulutukseen liittyvissä käytännön tehtävissä toimimisen 
• päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus.