Koneistaja

Koneistaja valmistaa metallista työpiirustusten mukaisia koneenosia. NC-koneiden avulla voidaan valmistaa tuotteita joiden tarkkuus voi olla jopa tuhannesosamillimetrien luokkaa. Koneistajan työ on puoliksi kädentaitoa ja puoliksi tietotekniikan soveltamista koneistustyöhön.

Ensimmäisellä vuosikurssilla opiskellaan käytännönläheisesti pääosin työsaleissa kone- ja tuotantotekniikka-alan yleistekniikkaa, mm. hitsaus-, teräsrakenne- ja asennustekniikkaa. Toisella vuosikurssilla opinnot eriytyvät koneistuksen opinnoiksi jolloin opiskellaan monipuolisesti pääosin työsaleissa harjoitustöitä tehden mm. sorvaukseen ja jyrsintään liittyvää tekniikkaa. Kolmannen vuosikurssin opinnoissa tietotekniikan osuus kasvaa. NC- koneistus, 3D-mallinnus ja CAD/CAM-tekniikka ovat keskeisiä opintosisältöjä.

Työpaikkoina koneistajilla ovat pienet ja suuret konepajat, jotka ovat Suomessa pitkälle automatisoituja. Koneistajaksi valmistunut voi työllistyä myös NC-ohjelmoijana, CAD/CAM-ohjelmoijana, robotin ohjelmoijana ja käyttäjänä sekä teknisen myynnin tehtävissä. Etelä-Pirkanmaan talousalueella on suuri kone- ja tuotantotekniikka-alan teollisuuskeskittymä. Yritysten tuotteet menevät pääosin vientiin. Ammattitaitoisille koneistajille on tarjolla kotiseudulla työpaikkoja ja monipuolisia työtehtäviä.

Jatko-opintomahdollisuudet

Koulutuksen sisältö

Opiskelet ammatillisia sisältöjä, kuten

hitsauksen ja teräsrakennetekniikan perustöitä, mm. hitsausta eri menetelmillä
koneistuksen perustöitä, koneistusta erilaisilla lastuavilla työstökoneilla
asennus- ja automaatiotekniikan perustöitä, mm. pneumatiikkaa
NC-tekniikkaa, 3D-mallinnusta, CAD/CAM-tekniikkaa, FMS-tekniikkaa
NC-koneistusta, sorvausta, porausta ja jyrsintää

Tutkintoon kuuluva työpaikalla oppiminen tehdään koulutussopimuksella tai oppisopimuksella alan yrityksissä.

Tutkinnon muodostuminen

Kone- ja tuotantotekniikan e-perusteet.

Opiskelijavalinnat jatkuvassa haussa

Koulutukseen on jatkuva haku.

Koulutuksen kesto on keskimäärin kaksi vuotta. Koulutuksen laajuus suunnitellaan opiskelijan aikaisempien opintojen, työn tai muun soveltuvan kokemuksen kautta hankitun osaamisen perusteella. Jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS).

Koulutukseen on mahdollista hakea päätoimisuutta edellyttäviä opintososiaalisia tukia (esim. Kela, Koulutusrahasto, TE-toimisto).